Välistä kuvia…

Mahtavat maastokartat!

Doo dii, nyt tänään ku selailin ja etsiskelin hyviä maastokarttoja netistä, niin löysin hyvän linkin mistä saa tulostettua ja katseltua melekosen tarkkoja maastokarttoja… Sivut toimivat hyvin ja myöskin ovat nopeat.

www.retkikartta.fi

Hirvestystä…

Joo eli taas on päiviä ja vähän päällekkin vierähtänyt. Ei vain ole tullu näppäiltyä tänne mittään… No mutta kuitekki oon saanu jo muutaman mukavan haukun nuoremmalle koiralle alle. Ensin koira pari viikkoa sitten haukku 20 minnuuttia elukoita ja kuuntelin ite puhelimella ku tulin töistä… Hyvin haukku ja sit ne oli menny joen yli ja koira ei menny yli. No sit viime lauantaina otin Jagerin mukaan metälle,ku lupailivat sunnuntaille kovaa myräkkää…

No lauantai aamuna heräsin ku sateli vettä ja aattelin että ei saatana varmaan se kuitenki pitää lähtiä, mut vielä otin pikku torkut. No kuitenkin se sade loppu lyhyeen ja ei muutaku kamat autoon. Koira oli virtaa täynnä ku päästiin hirvikämpälle. No päätin lähtiä Ritomäelle Kajaanintieltä ja sinne siis takas. Mentiin koiran kanssa muutama sata metriä ja koira katos mehtään. No jäin siinä sit koiraa oottelee ja kaivelin termarin repusta. Meni vartti ku alkoi haukku 400 metrin päästä tuulen alta. No soittelin johtaajalle ja kyselin,että kuulevatko he haukkua. Tuntuivat kuulevan ja niimpä lähin hilijokseen täppäilee tuulen alle kiertäen. No oli varmaan menny joku puol tuntia ku pääsin tuulen alta haukkuun, jota tuli jotain 80-90 kertaa minuutissa. Pääsin neljään kymmeneen metriin,mutta tuuli vähä pyörähti ja tuli eka karkko. Koira meni perässä eikä vilahtanutkaan luona. Hirvet painuivat 600 metrin päähän. No minä lähin perään ja pääsin noin 30 minuutin päästä uudestaan haukulle. Koira haukku 20 metrin päästä sivussa hirviä ja huomasin,että tuossa tulee yks elukka suoraan kohti. En tunnistanut sitä ensin ku oli pajukkua eessä. Sitten huomasin että siinä tulee toinenki isompi elukka vieressä ja samalla ne huomas minut ja kääntyvät takasin. Mutta koira loikki vieressä haukkuen,joten hirvet toppasivat ihan 20-30 metrin päähän. Hiivin kuusen takaa katsomaan,joskos pääsis ampumahollille, mutta samassa hirvet hoksasivat minut ja lähtivät isolla askelleella kohti jokea ja siitä yli. Koira meni joelle asti,mutta palasi sitten takas luokseni. Yritin vielä toiselta puolelta jokea löytää ne elukat, mutta ne olivat palanneet joen yli takas lähtö paikalle.

No mutta koira kerkesi 1h10minuuttia haukkua hyvää haukkua,joten olin todella tyytyväinen koiran työhön.

 

No mutta sunnuntaina oli samanlainen päivä ku lauantaina eikä sadellutkaan pahemmin, niin otin vanhuksen tarhasta ja mehtään. Lähin samalta paikalta ku lauantaina ja koira löysi heti muutaman minuutin päästä vainun ja sai elukat ylös. Koira ravas elukoiden perässä pitkin aamu päivää ja elukat taas joen yli. Soitin passimiehen joen toiselle puolelle ja niimpä hirvet tulivat takas minun puolelle, toki ku koira sai haukun päälle niin olivat jo väärällä puolen rajaa, mutta lähin ajamaan haukun toiselle puolelle. Passimies pääsi sitten ampuma hollille joen toiselta puolen, mutta valitettavasti osuma ei ollut kovinkaan hyvä. Koira meni samaan paikkaan mistä nuorempi aloitti seisontahaukun lauantaina. Lähin ite tuulen alle kiertämään ja lopulta näin emän sajan metrin päässä. Hiippailin haukulle ekas 50 metriin ja huomasin vaan kaks elukkaa. Soitin johtajalle ja kysyin mitä tehdään. Ammu vaan se vasa,tuli komento. No sit pomppasin ylös ja huomasin samassa,että niitähän on kolme. Rupesin tsiikailemaan tarkaksi,että onko haavottunutta joukossa, mutta kaikki näyttivät terveiltä ja kaksi söi koko ajan. Sitten vaan naksahti päässä ja nostin aseen kohti vasaa,joka oli noussut makuudelta. Se oli perse minuun päin ja ajattelin että ku tuo emä lähtee tosta takaa niin ammun. No emä liikui hitaasti takaa pois ja vasa käänti vähän lapaa esiin. Otin varmistimen pois päältä ja samassa mietin että uskaltaisko. SItten järki tuli päähän,että ei se ole uskon asia ja PAM! Elukat säntäsivät pakoon ja tämä viimeinen vasa hitaammin juoksi perässä ja latasin äkkiä ja nostin aseen ja PAM! Elukka heitti sivulle voltin ja kömmähti ojaan. Koira juoksi kaadolle ja rupesi repimään vasan vielä potkiessa. Otin puukon esiin ja pistin elukalta veret maahan. Soitin ja kerroin saaneeni naaras vasan.

Yritin suolistaa elukkaa,mutta taitoni olivat hieman ruosteessa,joten soitin setän apuun, joka oli likellä. Suolet pois ja hirvi mönkiän avulla lahtivajalle. Elukasta löytyi kolme sisääntulo aukkoa, joten se oli oikea vasa.

Kiväärin tilalle kamera…

Joo eli eilen ei kerennyt eli /jaksanu kirjotella,ku meni seittemään asti ennen ku pääsi pois metältä…

Mutta asiaan… Perjantaina ku heräsin siinä kuuden aikaan,niin särki niin perk…sti tota jalkaa… Meinas taas issias vaivata pahemman kerran… Noo ei siinä muuta ku mobilaattia selkään ja jalkaan sekä silaus icepoweria päällensä…Ja pari buranaa… Vähä lepoa ja jalka jo vähä parempana… No sitten eväät ja kahavit reppuun ja menoksi… Jaggeri allotti vanhaan tottuneeseen tapaan heti “seisontahaukun auton perässä.” No mutta porukka oli jo lähtenyt majalta osittain mehtään ja minä melkein viimeisenä perässä ja koira mehtään savusaunan kohilta… Noo koirahan lähti menemään suoraa viivaa pitkin ja meni isosta kanavasta/ Ristisenojasta yli joka oli kilometrin päässä. Sitten se epäröi tulla takasin ja lähti kiertämään ja etsimään ylityspaikkaa tien kautta. Mitä perkelettä se nyt hommaa… (Sori sanan valintani…) No ei muuta ku autolla körryttelemään vastaan Porkkalan tielle. Koira autoon ja aamulenkki oli tehty. Matkaa koiran km-mittariin kerty noin 9,5km… No uudestaan koira mehtään Mäkelän piston päästä ja ite täppäilin Jylhänjärvenkalliolle laavulle kyrsän paistoon… Koira kävi ottamassa yhteyttä ja painu takas hakemaan… Kohta kepsi näytti,että koira oli mennyt Patolantien yli rämeelle. Ite lähin autolle ja menin tielle 300 metrin päähän koirasta… Samalla alako koira pokuttamaan ja ilimotin seriffille,että nyt olis varmaanki jotaki koiralla ku ääntä päästellee… Ohjeet selvänä ja lupa ampua ku sopivalta näyttää… Ja menoks “puujalan” kanssa haukulle… Kiersin vähä tuulta ja menin haukulle. Aika räväkästi siinä tepastelin ja hoksasin,että perkele tossahan tuota taitaa olla pari elukkaa… Selvää en saanu elukoista ja sit ne lähti ja meni 250metrin päähän ja taas alko pokutus… Sit täppäilin tulemaan tuulen alta ja menin 25 metrin päähän elukoista,joita huomasin olevan kolme. Emä + 2 vasaa siinä seisoskeli. Harmikseni emä seisoi minua tuimasti kahtoen ja vasat sen takana. Tsiikailin siinä aikani kiikarin läpi,joskos ne siirtyis vähä erilleen,mutta ei. Tuuli pyöritteli sen verran,että ne kaikkos taas siitä… Pääsin muutaman kerran vielä haukkua noin 50 metrin päähän kuulostelemaan ku ne liikku sen pari sataa metriä aina eteen päin… Ties monennenkohan kerran ku olin pyrkinyt haukulle,niin huomasin koiran haukkuvan pienessä aukossa ja huomasin,että nyt taas otti elikot jalat alle,niin ripeästi nousin korkeamman mättään päälle ja nostin T3:sen eteen… Hamusin jo varmistinta,mutta tajusin,että jos tästä poksautan,niin suolille käy ja ku en ollut varma koiran sijainnista,niin jätin varmistimen suosiolla päälle… Seriffille soitin ja se kerto,että Heikki oli ampunut Sillalta vasikan Patolankoivikolle tai siis entiselle koivikolle…Mahtavaa! Jotaki ollaan saatu. No takaisin… Hirvet meni Patolantien yli ku ei ollut passimiesten numeroita puhelimessa ylhäällä, niin en pystynyt ilmottamaan ylitys kohtaa heille… Taas hamusin koiran perässä ja välillä siirryin autolla lähemmäs ja taas perään… Oma kapulakin sanoi,että nyt ei ole akkua,joten ilman omaa paikannusta lähemmä lähemmä haukkua… Koira kävi aina näyttäytymässä 30metrin päässä ja ei tullut pois vaan kävi ukkoa kahtomassa,että missä se on kinkkasemassa… Ja taas haukkumaan… Sitten jo päätin antaa karkkoa hirville,että sais koiran pois ku alko hämärä lähestyä… Viimesen kerran lähin haukulle siitä mistä olin toisen kerran koiran laskennu hakemaan eli Mäkelän pistolta. Sain ajettua hirvet sen Ristisen ojan yli ja huomasin,että  koira ei pääse yli. Äkkiä ite perään,ennen ku se pääsee yli. Mutta kohta se alako taas haukkumaan,joten yli oli menty. Ite tulin kanavalla ja vähän etsiskelin ylitys paikkaa ja juuri ja juuri hyppäämällä yli… Sain sit ne elukat ajettua toisesta paikasta kanavan yli naapuri seuran alueelle ja koira jäi sahamaan ylityspaikkaa… Huomasin heti,että tästä se ei mene yli ku se oli selvästi leveämpi,kahlata täytyisi… Pääsin aika likelle koiraa ja vihelsin sitä.. Ei mitään, ite perään vaan,mutta onneksi koira tajusi tulla vastaan ja sain koiran kiinni… Sitten alkoi “puhelinralli” ja sain Elekolta kyydin pois Paskon piston päästä… Takas autolle ja muu porukka oli just saanu vasan pois auton kärrylle,ku saavuin paikalle… Huh,sopivasti,heh… No mutta nylykyvajalle ja puukko esiin ja vasikka orteen… Kirkolle takas ja oli taas elikot Viirelän pellolla syömässä… Koiralla huoltoa ja itelle myös… Eli muutama kalja ja suihkun kautta nukkumaan ja valmistumaan uuteen päivään… Laskeskelin tässä vähän koiran matkaa ja sain kartalta mitattuna koiran matkaksi siitä mistä päästin toisen kerran koiran irti niin about n.12km. Eli tähän ku lisätään se 9,5km niin aika mukavasti koira poltti vähä rasvaa eilen… Hyvä vaan…

Tänään kävin isän toisen koiran Jokerin kanssa metsässä… Koko päivän tuli vettä välillä tihkutti ja välillä tuli pikkasen enempi… Sajetakki päälle ja mehtään. Jalka tuntu jo vähä paremmalta, mutta aina ku lähti liikkelle niin meinas vähä vihlasta. No mutta, koira kävi ihan kohtalaista lenkkiä,mutta joka puolella minua,mutta ei löytänny mitään. Vaihettiin vähä paikkaa ja taas mehtään. Hyvin koira lähtee! No haukkua ei tänään saatu ja tais vähä Jokerin eilinen päivä toisessa porukassa näkyä jaloissa…

No huomenna alla olevan koiran kanssa “tutustumismatka” metsän siimeksiin ja kenkien kuluttamiseen… hehe… Eihän sitä tiiä vaikka saatais huomenna jo kunnon pokutuksia… No toivossa on hyvä elää…

Niin se otsikko on siitä,jos olisi ollut kamera kiväärin tilalla mukana,niin olisi saanut aika makeita kuvia elikoista… No mutta jos sitä huomenna pääsis kaatua kuvailemaan… : )

Hirvenpyynnistä ja vähä muustaki…

Täytyy tässä muutama sana sanua pyynnistä… Joo eli me ollaan pyydetty nyt 2-viikkoa hirviä ja ollaan saatukki ihan kohtalaisesti elukoita lähinnä passista. Itselläni on omat koirat pelannu vähän heikohkosti vaikkakin nuorempi 1,5 vuotias poitsu lähti makeasti hirven perään ja viipyi luolta pois 38minuuttia,jonka jälkeen käppäilin tielle ja koira tuli luokse. Sen jälkeen teki vielä 14 minuutin lenkin vaikkakin oli aika likellä minua eli noin 150 metrin päässä,mutta ainakin tällä erää saa lapion jättää auton perästä pois… : )

Sitten sunnuntaina vanhempi koira meni liki kymmenen kilometriä hirven perässä ja kolmesti aika leveän kanavan yli. Sen jälkeen saatiin poika vieraan porukan puolelta kiinni ja päästettiin uudestaan menemään,josta se löysi tuusaamisen jälkeen naaras mullikan. Haukullekki päästiin helposti kolmeen kymmeneen metriin setän kanssa,mutta oli sen verran tiheikössä,että emme nähneet koiran häntää kummempaa… No saas nähä huomenna kun otin duunista pekkasen, ku meinaa työasiat haitata harrastuksia. Jospas sitä huomenna vanhemman poijjan kanssa saataisiin metsää raikaava haukku päällensä ja pääsisi hyville hollille poksauttelemaan kunnon parikyt piikkisen sonnin…Hope.

Oli vielä viikonloppuna hukka ollunna liikkellä,ku oli karhukoiran kimppuun hyökänny,mutta ilmeisesti koira kuitenkin antibioottella kuntoon tulee ja toivottavasti ei tule minkäänlaista kammoa koiralle… Myöskin toisen koiran kimppuun oli susi hyökännyt Kärsämäellä, mutta tarkempaa tietoa tästä ei valitettavasti ole…

Perskele täytyypi lähteä tästä hellan viereen katsastelemaan,miten siellä uunissa hirven paistit pärjää…NAM!

-Harri

Peltopoppoo

Do dii… Lähdin tossa huvikseni ajelemaan ja etsiskelemään joskos löytyisi jotakin jänskää kuvattavaa tänne ploggiin… No eihän sitä tarvinnu montaa kilometriä auton mittariin ottaa ku oli pellolle tulossa elukat syömään… Kävin vähän matkan päässä heittämässä uupparin ja ajoin rummulle tien viereen auton parkkiin. Emä tolijotteli koko ajan minuun päin ja aluksi varovasti napsin autosta kuvia.

Täytyhän sitä kömpiä vänkärin ovesta ulos ja ottaa jalusta mukaan…. Siinä vaiheessa huomasin,että olin jättänyt eilen pöydälle kiinnikkeen ja näin ollen jätinkin jalustan sitten autoon. Lähdin hiipimään ojan penkalta matalana kohti elukoita tarkoituksena ottaa vähän parempia kuvia… Pääsin sentään seuraavalle ojalle asti,johon jäinkin kyttäilemään ja annoin kameran laukoa kuvia… Emä katsoi silmä tarkkana touhujani ja päätin antaa rauhan elukoille ja pysyin vain paikoillani…

Tähdet,tähdet…

Tähdet,tähdet ja siihen se minun muisti loppuikin… : )
Joo eli välistä piti lisäillä vähän illan otoksia tänne,vaikka eivät niin metsästykseen liittykkään.
Eli,kun minulla nyt tämä järjestelmäkamera on,niin olen tässä pari iltaa ootellut,joskos tulisi vähän pakkasta ja näkyisi tähtiä. No tänään se sit onnistu ja nappasin jalustan mukaan ja suunnistin metsäpuskan läpi “pesisstationille” kuvailemaan. Tähtiä rupesi näkymään,mutta kuu oli vielä piilossa metsän takana,joten suunnistelin ohtalampun valossa metsäpolkua pitkin pellolle ja avot! Olipa nätti kuu,vaikkei ollutkaan täys…