Tänään kello pirautteli seittemän aikaan ja oli saatava luut sängystä ylös.Eväät ja termari (täydennettynä tietysti) ja koiran hakuun. Jager oli jo kertosäettä laulamassa, mutta Jagge oli visusti kopissa odottamassa isäntää häntä heiluen. Tiesi, että tänään on kyllä hänen hukinsa päästä parin viikon “osa-aika eläkkeen” jälkeen tosi toimiin. Koira konttiin ja lähin kohti mitäpä muutakaan ku Savinevaa. Auto parkkiin ja koira irti hakemaan. No sehän katos heti kellon osottaessa 8.10. Meni melkein nevalle saakka ja siellä kävi uran oikella käjellä pienen pyrähdyksen ja myöskin vasemmalla. Sitä vasenta puolta koira sitten kamusi takasin päin ja tuli luokseni autolle. Se oli sellanen 20 minuutin lenkki. Yrtitin tässä vaiheessa hieman siirtyä eri paikkaan, mutta koira oli vastaan ja lähti menemään seuraavalle uralle tietä pitkin. Rupesin siinä sitten kahavin juontiin ja vähä vetämään leipää naamariin. Sitten siihen jysähti pari ukkoa,jotka olivat koehommissa ja itse en ollu tietonen asiasta. Mutta nämä herrat aikovat mennä nevan toiseen laitaan Patolaan, koska olivat aikoneet haukuttaa emää ja vasaa… Ite meinasin, että otan aikasi koiran pois ja heti ku saan,kun piti mennä sabaa hakkaamaan jo näin sunnuntaisin 11.30. Sitten ne kaverukset lähtivät ajelemaan Patolaan ja ei menny varmaan ku pari minsaa ku Jaggeri rupes mökyttämään hirviä. Aattelin siinä, että mitempä minä ton nyt saan tuolta pois. Kello näytti 8.45 ja lähin kokeilemaan pääsiskö hakulle ottamaan kuvaa. Toki kumpanenkin kamera oli mukana ku oli vielä sen vertta hämärää, niin ei ois pystyny kovinkaan laadukkaita kuvia järkkärillä ottamaan. Sinneppä sitten haukulle tarvoin ja vähä Jagen ääntä sain nauhalle, mutta en päässy hirveä kuvailemaan, ku se otti jalat alle. Oli yksinäinen mullikan ketale näimpä Jagen eessä. Jagge kierteli Nevojen välistä pieniin savisaariin,ite ajelin Marttilan tielle ja kävin taas sitä “ääntä kuvailemassa.” Sitten se lähti navaa ylittämään ja ite taaseen autolla ajelin takas Kannistonkankaalle. Siellä jalkauduin Jagen tykittäessä nevan reunalla ja lähin ajelemaan koiraa likemmä tietä. Siellä kaartelin koiran ja elikon perässä ja sain ajettua hirven Kiuka-ahon tien yli. Sieltä se sitten jatko matkaa Karhusaareen, jossa koira luultavasti jätti sen, koska oli sillon tällön paikallaan, mutta ei haukkunut. Tässä välissä kävin kirkolla auton tankkuu reissulla ja ajelin Järvenlehtoon ja sieltä sain kututtua koiran pois kello 14.15. Eli työskentelyä tuli se 5,5 tuntia ja koiran mittariin kerty 17,5 kilometriä. Sanoin sitten siinä Porkkalan hirvimiehille, että nyt alkaa koira pelittämään niinku se pitää eikä jää mehtään yöksi haukkumaan… *: )
Tässä alla koiran ääni näytettä ja tältä päivältä …
Vielä sitten asiasta toiseen… Tuli tuossa tänään vielä rankan vk-lopun jälkeen maisteltua vielä yksi oma jouluolut ja kyllä maku alkoi olla jo tässä pullossa kohillaan ja vaahtoakin tuli reilusti yli kolme senttiä… : )
Aattelin siinä lauantai-iltana, että eipä oo tullu kuvattua pitkään aikaan oikeastaan mitään… Siinä sitten meinasin, että voishan sitä lähtiä sunnuntai aamuna Jagen kanssa mehtään ja samalla vähä kuvailla alkutalven “effektejä.” No eihän se auttanut muu,kuin nousta aamulla seittemän aikaan ja rakennella reppu valmiiksi aamun tapahtumiin.
Koiraa hakiessa oli kumpanenkin jo herännyt ja ku autosta nousin, niin oli jo iloiset haukut kiivaimmillaan. Vanhempi tarhasta mukaan ja ajelemaan… Ensinnä ajelin Jylhänjärvikankaalle yhteen aukkoon ja laskin koiran irti. Koira katosi heti, mutta lähti kaartamaan takasin tielle ja sitä pitkin ravaamaan. Ei muuta ku takas ite autolle ja koira kyytiin. Vielä yritin Kuoppanevalle koiraa, mutta ei tuntunut koiraa kiinnostavan vaan otin Jagen konttiin ja ajelin yllätys,yllätys Savinevalle kaatopaikkatien varteen. Täältä sitten koira lähti heti hakemaan ja itekki otin myös jo muutaman askeleen kameran kanssa ja rupesin “testailemaan” miltä se kuvaaminen tuntuu…Jagge sitten teki sellasen 2 kilometrin hakulenkin ja nappasin sen sitten kiinni ja vaihettiin vielä paikkaa Ritomäen päälle, jossa se pyöri noin kolme varttia…
Tässä muutama otos, jossa säätöinä käytin iso 800,aukko F 8.0 ja valotus oli 1/125.
1.kuva.Oikealla oleva luminen männyntaimi, jossa taustana puiden ja lumen “keskiväli.”
2.kuva. Jagge jolokuttelemassa lumista tietä pitkin. Kuvaa hieman “kropattu” koiran esille tuomisen vuoksi.
3.kuva. Lumi ei aivan yltänyt joka paikaan vaan löysin tälläisen “törmän,” josta värejä korostamalla sain paremmin maaston esiin.
Elikkä oli elukkalääkäri meinannu, että antaa Jagerin levätä pari viikkoa ja sitten vasta kokeilla mehtään. Eli eipä siinä ku antaa koiran nyt sitten levätä tarhassa…
Tänä viikonloppuna piti olla sabaturnaus Kärsämäellä, mutta siirsivät sitä parilla viikolla, koska oli porukoita sen verran vähä tulossa sinne. No eihän siinä auttanut muu, ku kävästä hakemassa kaupasta juustokabanossi paketti ja suunnata aamulla Jagen kanssa mehtään…
No siinä sitten vähä perjantai-ilta venähti ennen ku pääsin nukkumaan, joten aivan aamuvarhain ei jaksannu lähtiä mehtään. No kuitenkin ku pääsin punkasta ylös ja sain kahavit pulloon, niin olin jo koiran kanssa kävelemässä Karhusaareen päin. Eihän sitä toki olis Jagen kanssa tarvinnu kävellä, ku lähti heti autolta ravaamaan eteenpäin, mutta ku elohopea oli kymmenen asteen hujakoilla pakkasta, niin piti “lämmikkeeksi” tällä kertaa täppäillä ja vähä sihdata kameran kanssa upeaa pakkasaamua.
No koira oli sitten jo Karhusaaressa ja näytti jo vähä siltä, että saattais olla elukan perässä. Sitten koira kierti Hoikkanevan puolessa ja näytti jo menevän kohti Ritomäkeä ja Kajaanitietä, joten päätin kiireesti läksiä autolle, että pääsisin koiran eteen ennen,ku se olisi jo tiellä. No tätä ei olis kannattanu tehä, sillä ku olin enää 50 metrin päässä autolta, niin huomasin koiran kääntyvän samalle uralle, missä ite äsken olin 300 metrin päässä. Samalla emä ja vasa hyppäsi uralle 300 metrin päähän ja ite hätäisesti nykäisin kameran käteen ja kerkesin juuri ja juuri tämän kuvan otettua…
No koira sitten ravasi perään ja meni menojaan kiertäen Kellosepän pellot, välillä palaten takasin uran yli kauempana ja taas menevän Mustosenleholla, kunnes alkoi laskeutuvan likemmä Kajaanitietä. Ite hyppäsin autoon ja ajelin Silonevan pellolle oottelemaan haukkua, mitä ei sitten koskaan tullukkaan vaan lähtivät takasin Kellosepän suolle ja sieltä laskeutuivat Kajaanitielle, jossa koira oli vaihtanut emän ja vasan yksinäiseen elukkaan. Eli koira jäleltä kiinni ja kotia kohti…
Päivän saldona oli nätti keli joka on yhä ja pari näpästyä kuvaa Pyhäinpäivältä “Halloweenilta.” Toki huomenna olis vielä toinenkin vapaapäivä, joten voi olla, että lähettäs kahtelemaan hirviä, jos ei kehkeydy muuta. Vielä viimesenä kuva samalta urilta tältä päivää… Tämä päivä on kyllä aika otollinen kuvaamiseen, koska on valoa ja samalla hieman utua, joten saa oikeilla asetuksilla pehmeitä kuvia…
Lauantaina laskettiin toistamiseen Saviselän etelän puoleiselle alueelle koirat. Tottuneeseen tapaan Jagerin kanssa lähettiin Ritomäelle. Tällä kertaa kuitenkin otin kaiman puhekaveriksi mukaan. Alku lähti kivasti liikkeelle. Koira haki 5-10 minuutin lenkkejä, kunnes mikäs muukaan kun jänöjussi lähti eelle. Sen se kuitenkin jätti muutaman kilasun ja parin sadan metrin jälkeen. No heitettiin kahavit naamariin ja matka jatkui. Sitten muutaman tovin kuluttua koira rupesi seisontahaukkuun. Sanoin kaimalle, että nyt taitaa olla hirvi ja otin paikannuksen. Koira oli ihan jokitörmällä ja haukku oli aika katkonaista, joten päätimme käydä katsastamassa tilanteen. Kuten arvasimmekin koira oli tippunut/menny jokeen ja ei päässyt enää kohti suoraa penkkaa ylös. Kaima nappas pannasta kiinni ja saatiin koira “väljemmille maalle.” Sen jälkeen nähtiin taas jänis,otin heti koiran taluttimeen ja kierrimme jänön. Loppu matka sitten tarvottiin koiran kanssa myötätuuleen mitään löytämättä. Sen jälkeen vaihettiin Solon kankaalle, mutta koiralla oli enin into jo lakannut, joten päivä loppui siihen.
Sunnuntaina sitten oli Jaggerin vuoro ja tällä kertaa isäukkokin lähti ottamaan kyytiä. Ekaks kokeiltiin Kyllösen kankaalta, mutta alue on sen vertta solakka, että siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun otettiin tieltä koira kiinni. Totuttuun murtoon matka kävi ja melkein hetipä se koira meni tien poikki ja pieneen risukkoon pokuttamaan hirviä. Ite menin tietä pitkin lähemmä haukkua, mutta aikani paikalla likellä oltua hirvet vaistosi meikäläisen ja otti jalat alle. Kuitenkin isäukko oli toisella reunalla passissa, joten pääsi yhen vasikan ampumaan siihen. Koira vähä saatteli elukoita, mutta palas takasin,nappasin koiran tarhaan ja otin Jagerin mukaan. Lähettiin Sillankorven pelloilta liikkeelle ja yllättäen tuoreita jälkiä oli yllättävänkin paljon, sillä yhessä aukossa oli parin muunkin elukan makuuksia/jälkiä, joten avitimme vähän koiraa siinä ja kiersimme lenkin, josta koira jonkin ajan kuluttua nappasi muutaman minuutin seisontahaukun, mutta elukat otti jalat alle ja ponkas Kajaanitien yli. Koira meni sellaset 3-4 km perässä ja haukkuenkin muutamassa paikassa, mutta elukat meni selin kylän laidalle, josta saatiin sitten koira kiinni.
Tänään sitten lähin huvikseni koiran kanssa vähä käppäilemässä. Paikkanahan oli toki Ritomäki taaseen, koska tähän aikaan siellä on varmasti jonkin verran hirven hajuja. No koira siinä nuohosi aikansa ennen kun päästiin ns.palstoille, jossa sitten rupes tekemään sitä lenkkiä. Koira veti turpa maassa menemään ja nuohosi aikansa semmosta viiden minsan lenkkiä tehden ennen kun taas törmäs jänikseen ja vei sen 400 metrin päähän. Sitten palasi 300 metriin takasin ja aattelin, että no niin sieltä se kohta tulee tänne, mutta menikin vähä eri kohtaa 420 metrin päähän ja jotakin siellä vielä nuohosi sen 10 minuutin ajan ennen kun palasi takasin. Sitten lähettiin pellon yli rämeelle, mutta taas jänis lähti minusta 15 metrin päästä ja koira vingahti pari kertaa sille ja meni 450 metrin päähän, jossa nuohosi taas ajan ja palasi isoon aukkoon. Ite olin jo kävellyt sinne ja alkoikin tulla jo pimeä joten lähin kotia kohti. Yllättävän sievä iltalenkki, ku koira kävi kylläkin lyhyttä lenkkiä, mutta sievästikkö käveli ja ootteli koiraa, niin sai menemään sen pari tuntia muutamalla kilometrillä. Muutaman pimeän kuvan nappasin huvikseni hieman kohinaa käyttäen.
Lauantai meni pyynnin kannalta aika hiljaisissa merkeissä siinä mielin, että hirviä ei saatu kipattua kumoon. Sinänsä ei haittaa, koska aikaahan on toki vielä reilusti jälellä kuhan vaan tulisi uusia asukkaita alueille. Jagerin kanssa oli aika onnistunut ja mukava päivä käppäillä. Koira lähti heti autolta tekemään pari sellaset 5 minuutin lenkit ja sitten,kun itsekkin jalkauduin metsään, niin koira otti ja lähti. Kierti Jylhänjärven ja toppasi tielle. Siellä se jonki aikaa pyöri ja lähin hakemaan koiraa pois sieltä autolla. Koira oli tässä vaiheessa 55 minuuttia luolta pois. Sitten tartattiin Lammasahoon, jossa se kävi muutaman sadan metrin päässä lenkkejä ennenkun törmäsi serkkupojan koiran hirviin, jota mykytti muutaman minuutin paikallaan. Heti ku kuulin toisen koiran haukulla, niin oma koira lopetti haukun,sillä koiralle ei oikein maita toisen koiran haukussa työskennellä… No sitten otin koiran taluttimeen ja menin alueelta pois. Koira vielä kävi joitakin lenkkejä ja autolle päästyttyään vaihdettiin paikkaa. Ajelimme Savinevan laidalle ja käytiin pikku lenkki kiertämässä siellä. Täälläkin koira kävi vielä joitain lenkkejä hakemassa niinkun pitääkin, mutta väsähti ja palasimme autolle. Muutaman otoksen kerkesin metsässä koirasta ottaa ja tässä mielestäni se parhain niistä.
Sunnuntaina tarttasin Jagen kanssa tuuleen ja sateeseen. Tarkoitus oli lähteä Kuusistosta Nevan itälaitaa penkomaan, mutta toisinhan siinä kävi, sillä koira karkasikin myötätuuleen ja itse lähin autolla koiraa hakemaan, kun näytti menevän Lammasahoa kohti. Koira kiinni ja samaan paikkaan, mutta koira kiepsahtikin takasin tielle. No taas koira kiinni ja lähin ajelemaan Rajaperälle, jossa koira laukkaili peltoja pitkin aika moista vauhtia ja ilman järkeä. Sitten toiselle puolelle seuran aluetta eli Savinevalle. Täällä koira lähti jälittelemään jälkeä, mutta toisen seuran alueelle, mutta aikansa nuohottua palasikin jo Savinevan puolelle, josta nappasin koiran märkänä autoon. Sitten loppu päivä meni “passatessa” serkun koiraa, josta passimies sai tojautettua naaras mullikan. Kuitenkin sain muutaman kuvan valotettua vaikka ilma oli aika karsea kuvaamista aatellessa…
Että tälläsiä otoksia tällä kertaa. Nyt täytyy ruveta oluen lappoamiseen ja varmaa huomenna olis pullotus hommat vastassa.
Taas on muutama viikko viimesestä postauksesta menny. Viikkoa ennen hirvenpyyntiä kumpanenkin koira mykytti hirviä, Jagerilla jäi saldot heikolle vähän haukkua ja jonki verran seuraamista kaksille elukoille. Jagge mykytti viittä elukkaa nelisen tuntia ja jonkinäkösen kuvatuksen siitä porukasta sainkin.
Siiten siihen hirven metästykseen eli alotus lauantaina päätin tartata Jagerin kanssa. Lähin Ritomäen päältä uuvesta/isosta aukosta liikenteeseen ja en varmaan kerinny ku 50 metrin tallustaa jokia päin, niin koira “karkas” pajukon läpi ja veti Kajaanitien yli toisen porukan puolelle. Sinne se jonki/jälen/vainun perässä meni vähä yli kilometriin. No ite marssin autolle ja ajoin Ritomäen tielle, josta kuhtuin koiran pois(toki oli jo palannu hiukan lähemmä.) No sit takas ja tällä kertaa remmissä vein koiraa aukon puoleen väliin. Sitten alku matka temmeltiin takatuulessa ja mentiin jokia liki. Koira liikkui sellasesta 100-300 metrin lenkkejä eli tälle sessukalle aika tyypillisiä lenkkejä. Kierrettiin Malmikangasta myöten tämä pikku alue ja palattiin takas vastatuuleen. Nyt koira liikkui aika rauhallisesti ja ajallisesti oli vähempi luolta pois. No siitäpä ei sitten mittään löytyny ja volkkasimme kolffilla Tauskaartoon. Sikokankaan silmukasta lähettiin uuvestaan koettamaan vastatuuleen jo lämpötilan mentyä pitkästi toiselle kymmenelle. No siellä koira kävi ja tutkailu pari lenkkiä muutaman sadan metrin päässä ennen ku palattiin pois metästä. Eli vähä turhankin rauhallisissa merkeissä alotus lähti liikkeelle osaltani. Kuitenkin pari hirveä saatiin kipattua nurin ja käytin vielä pojua kaajollakin, jota se mykytti aikansa muiden koirien säestyksellä ja päivän päätteeksi nostimme lihat orteen riippumaan. Sunnuntaina lähin setän kanssa Jaggella liikenteeseen ja koira ei oikein alkuun käyny ku 300 metrin päässä lenkkiä, joten jouduimme jalkamiehiksi. No ei me nyt kovinkaan pitkästi apostolia kyyditty, ku koira lähti liikenteeseen ja otti mitä luultavammin 2- piikkisen sonnin “jänikseksi.” Siinä se veti heti Piipposten puolelle ja palas sieltä Kajaanitien vartteen, mutta ei kuitenkaan yli vaan takas Junnonperästen peltojen likiä Lauttanevan puolelle. Tässä vaiheessa passimies oli saapunut paikalle ja oli nähny 2-piikkisen menevän tien yli. Koira oli hivenen jääny muasta jälkeen, mutta “nopeasti” saavutti elikon. Sen jälkeen siirrettiin passeja ja oltiin Livellä koiran toiminnassa ja passeissa mukana, mutta tämä “älykkö” kiertelikin ne ja vetäytyi “kuolleesta kulmasta” tien yli aina lehtonevalle saakka. Ajelimme Pataperälle autolla, mutta kun näytti, että elikko vetäytyy Murtoon päin, niin sujautimme sinne. Murrosta yritettiin mennä likemmä koiraa, mutta se karkasikin meiltä jä vetäytyi Kajaanitien liki. Takas autolle ja ajeltiin isolle tielle. Sieltä se taas otti ja lähti. Taas takas Murtoon, jossa jalkauduin T3 kanssa ja lähin tallustelemaan perään. Muutaman seisontaminuutin sain kuultua, mutta elikko vaan liikkui. Kerran näin vilaukselta elikon vaan en päässy ampumaan. Seurailin aina Tuohimaan penkkatielle koiraa ja yritin jallitella elukkaa, mutta elukka kääntyili edessäni välistä 30 metrin päästä ja välillä kääntyi hieman kauempana. Kuitenkin marssin päättäväisesti koiran+elikon eteen ja sain käännätettyä ne likelle penkkatietä, jossa oli isäukko valppaana ja kävi juoksemassa koiran kiinni. Tähän päättyi se päivä ja saldoksi tältä päivältä 3 elukkaa. Eli “vanhat” lihat pakkaseen ja “uutta verta” riippumaan.
Tiistaina ku oli lihat jaettu(, johon en töiden takia kerinny) ,niin nakkasin paistin palasen marinoitumaan ja pääsin maistelemaan pitkän odotuksen jälkeen tätä mahtavaa herkkua… Samalla tuli laitettua uusi “poika” röhisemään. Tällä kertaa tuli laitettua Indian Pale Alea, joten muutaman viikon päästä pääsis makustelemaan…
Eli marinaatin tekohan on yksin kertaista, kaikkea mitä maustehyllyltä/ kaapista löytyy, niin lätkäistään marinaatiin sopivassa suhteessa ja heitetään jääkaappiin vuorokaudesta kolmeen.
Tällä kertaa päätin kokeilla lihan laittoa liedellä eli pinnat pannulla kiinni ja kuumaan marinaadiin liha paistomittarin kanssa ja mielestäni mediumiksi. Ei ylikypsäksi!
Lihaa keittelin varmaan liki tunnin puoliteholla ja välillä kääntelin paistia toisinpäin tasaisuuden hakemiseksi. Mittari hälytti siinä 56 asteen tuntumassa, jollon nappasin lihan pois ja pistin vähäksi aikaa folioon vetäytymään. Hakusessani oli sellasen 62-65 asteinen liha, mutta kerkesi hieman ylikypsyä liki seittämään kymppiin, johtuen paistin pieneydestä. Seuraavalla kerralla säädän hälytyksen hälyttämään jo 50 asteessa, mutta anyway sen jälkeen paisti oli kuitenkin mehukas ja aika hyvän näköinen sisältä. No olihan sitä rosen väriäkin muassa.
Torstaina lähin melkein heti duunin jälkeen Jagerin kanssa mehtään. Nähtiin tiistai iltana yksinäinen elukka ku se meni isoahon tien yli, joten sinne vein koiran. Koira tuttuun tapaan alkuun kävi pieniä lenkkejä, mutta sitten lenkin piteni ja viimenen lenkki oli 25 minuuttia, joka oli itelleni aika yllätys. No kuitenkaan hirviä ei siitä saatu haukkuun, niin aatelin vielä käydä kuuntelemassa jossain hirviä. Sitten ajelin kanastenaholle ja sielläpä oli yksinäinen sonni metässä öhkimässä. Heti ku koira sen kuuli, niin pinkoin ääntä kohti ja alotti tykittämään sitä. Siinä puoliska tunnin öhkin hirven kanssa ja koira oli meidän välissä haukkumassa sitä. Pari kertaa koira otti minuun yhteyttä kun olin tuulen päällä ja haukuttava oli noin sadan metrin päässä minusta. Toki pimeys saattoi vaikuttaa koiraankin vielä.
Sitten perjantaina kävin velipoijan kanssa kanalintuja kahtelemassa ja ite näin pari siiven suhinaa ja siinäpä ne linnut sitten olivatkin… Eli ei tarvinnu edes piippuja sotkia.
Tänään nakkasin Jagen konttiin ja aattelin, että nyt haukutaan sitten hirviä. Päästin Lammasahosta koiran irti ja ite menin autoon juomaan aamu kahvet. Koira törmäsi sitten Ristisenojaan ja vähä aikaa ehti ylityspaikkaa. Sen jälkeen se veti Ristisenmäentien ja ojan väliin haukkumaan hirviä. Ite körryyttelin Golffin sinne parkkiin ja lähin täppäilemään haukulle. No siellähän oli pari piikkinen sonni haukussa, joka ajeli koiraa. Muutamat kohtalaiset kuvat siitä sain ennen ku se siirty muutaman sadan metrin päähän uusintahaukkuun. Menin autolle,tekasin tulet ja vetäsin kyrsät naamaan. Ja haukulle. Tällä kertaa otin videokameran taskuun, että sais jonkin näköstä haukkua kuvattua. No eihän sitä hääviä saanu ku se taas lähti pajukosta ja meni Ristisenojan yli. Sieltä kuhtuin koiran pois ja lähin kotia kohti.
Tässäpä muutama kuva tämän päivän hirvestä+koirasta.
Täytyy vielä ne videopätkät kahtoa läpi ja lisätä tänne, jos niissä on jotain mitä kahtua.
Joo eli perjantaina tarttasin Savinevalle Jagerin kanssa etsimään ns. “7-lauman elukoita.” No kiersimme Savinevan Kajaani tien päädyn ja löysimme kolmet vanhat hirven jälet. Eli se siitä laumasta… Sitten kaveri soitti,että oli menny pari elukkaa torstai-perjantai yön aikana Porkkalan tien yli meidän puolelle. Sinne siis… Autolla sinne ja siellähän oli jälet tien yli. Koira irti ja lähti heti ja meni parin sadan metrin päähän kuhnailee. Meni jokusia minuutteja ku koira tuli takas. Sitte ite lähin koiran kanssa sinne ja siellähän oli jäläkiä ristiin rastiin. Aikani tuusattua ja selevitettyä jälet niin koira oli jo eellä menossa. Ei menny kauaankaan ku koira taas tuli takas. Katoin gepsistä että koira oli käyny penkkatiellä ja jättäny leikin siihen. Sitten ite sinne penkkatielle ja koira oli jo sillä välin kaivanu kuolleen jäniksen ylös ja rupes sen kans vehtaa.Muutapa siihen ei tarvinnu. No koira autoon ja kotia sählyn peluulle.
No lauantaina tarttasin sitte Jagen kanssa. Päästin koiran Mäkelän piston risteyksestä eiliselle jälelle,joka oli menny Savinevalla. Koira kävi puolen kilometrin päässä heittämässä lenkin ja meni Patolan aukolta tien yli ja sen jäläkeen Ristisen ojan yli Ristisenmäkeen. Rupesin repusta kaivamaan kameraa esiin ja huomasin,että sehän on jääny kirkolle. No ei muutaku lenkki kylälle ja sit Ristisenmäkeen. Koira oli jo alottanu haukun siinä kymmenen aikaan. Komiaa oli niinku normaalisti. Siinä kaikessa rauhassa värkkäilin lumikenkiä jalakaan ja haukulle. Kuitenki ku oli lunta puottanu puista alas niin tahto kuulua sellanen rouske,että päätin jättää Ossi vainaan mökille lumikengät ja matka jatku vähän hiljempaa… Ku pääsin vanahoja hirven jäläkeä pitkin haukun äären niin huomasin tässä vaiheessa,että haukussa oli yks elukka. Muutaman kuvan pusikkoon valotin ja eihän niistä mitään tullu… Sitten tuli pienoinen karkko ja haukku siirty puoli kilometriä. Taas täppäilee haukulle. Jälistä katoin,että kaks tässä on ollu. No kuhan pääsin aukon laitaa pitkin suht.koht. hilijaa haukulle, niin huomasin,että nyt tuossa on enempi vielä elukkaa. Olin jonku 30 metrin päässä haukusta ja totesin mielessä,että tuolta ei kyllä kovin hääviin saa kuvia. Joten kaivelin repusta sit videokameran esiin ja sillä matka jatkui hieman etiäpäin. Sitten vähä rouskuttelin haukkuun ja kuvailin rauhassa ku hirvet siinä temmelti keskenään. Tässä vaiheessa erotin, että aika varmasti tuossa on 4- elukkaa… Emä+vasa ja kaks muuta. Ne kaks lähti sit kohta haukusta pois mäelle päin ja haukku jatku vielä sen aikaa,että sain muutaman kuvan napastua. Ainoa huono puoli oli että ne elukat oli taas sellasessa ryteikössä, että ei häävejä otoksia tullu. Tässä on kylkeä,tässä kylkeä, oho pää! No sit tuli karkko ja haukku siirty Rimpinevan laitaa kohti Hämeenkankaantietä. No autolle hikisen urakan jälkeen ja menoks. Haukulle oli sit siitä tieltä 270 metriä ja olin pahimmoilleen tuulen päällä. No en siinä sit jaksanu enää kierrellä ja päätin että kokeillaan sit tästä. Taas rouskuttamaan sitä hankea… Sit pääsin noin 25-30 metriin ja koira otti yhteyttä ja meni takas haukkumaan. Odotin paikalla ja sain muutaman otoksen napsastua ku hirvet siirty vähän. Nyt haukussa oli emä+2 vasaa… Kameran linssit oli sen verta huurussa, että ei niistäkään kuvista mitään tullu ja sit toki taas sellanen risukko, missä ne elukat oli. Selityksiä selityksiä… No karkko tuli ja haukku jatkui sitten suunnilleen samalla paikalla missä se alkoikin. Tässä välissä isäukko oli ajanu Ristisenmäkeen Jagerin kanssa. Menin siis sinne ja vielä laitettiin Jagerin Jagen haukkuun. No haukkuhan se muutamia sarjoja… Kohta ne elukat sitten otti jalat alle ja meni tien yli ja ite yritin juosta Jaggea kiinni mutta ei. Jagerin kyllä sain kiinni ja lähettin Jaggea vielä yrittämään kiinni. Lopulta hirvet meni Porkkasten puolelle tien yli ja saatiin Jaggerikin kiinni. Kello oli vähän yli kolme ja neljäksi piti keretä taas sähläämään.
Joo Jageri oli aamusta tehny puolen tunnin lenkin ja vieny yhen elukan joen yli. Sitten se oli menny jonku porukan kanssa joen yli ja haukkunu muutamassa paikassa jättäen hirvet ku ne oli menny Kajaanitien yli…
Lauantaina oli kello soimassa seittemältä. Jagge pokutti jo tavan omaan tarhassa,että pääsis mehtään. Eväät,kahvit reppuun,koira autoon ja kohti Ritomäkiä. Jagge pokutti tavan omaan perässä innokkaasti ja kävin ajelemassa kaatopaikan tien, että onko hirvet eilen menny tien yli. Näin ei ollu ja ei muutaku auto uran varteen parkkiin ja tästä alkoi apostolin kyyti kohti oletettuja hirviä. Kello oli 8.25, ku päästin koiran auton perästä ulos. Koira lähti uraa pitkin välistä kummallekkin puolella käyden hakemaan, mutta minä yritin opastaa koiraa, että menis vaan suoraan minun mukanani. Koira häipy luolta varmaan siinä vähän yli puoli ja ite käppäilin rauhallisesti vaan penkkatietä pitkin. Otin paikannuksen ekan kerran ja koira oli 550 metrin päässä menossa. 17 km tunnissa oli vauhtia. 8.45 alkoi pokutus kuulumaan ja olin ite kerennyt jo Ketunpesänkankkaalle kävellä ja haukku kuului 330 metrin päästä sivutuulessa. Haukkutiheys oli sitä normaalia 86 minnuutissa ja muutama haukahus saatto jäähä poiski ku oli sen verran karkia keli, että ääni kaiku palijo. Koira piti haukussa jonki verran taukoja ja liikku ihan sitä muutammaa kymmentä metriä. Vartin yli yheksän tuli värkättyä kameran jalaka asentoon ja kamera siihen päälle. Kahavi kupponen huiviin ja päätin sit lähtiä uraa pitkin kohti haukkua. 9.37 olin haukusta 150 metrin päässä ja yhtä-äkkiä se vaan loppu ja aattelin,että no niin nyt se otti jalat alle. No, mutta mitäs mun koira tekikään, se tuli sata lasissa aivan takaa ja kävi ottamassa minnuun yhteyttä ja takas haukkumaan. Käppäilin vielä etiäpäin uraa ja päädyin ojalinijalle. Heitin jalustan asentoon uralle ja sihtasin kameraa haukkua, kohti ku luulin,että siellä saattais kohta näkyä jotain. Pari kuvaa siinä nappasin ja huomasin heti,että perskeles tästähä viimesestä puuttuu jotaki. Ekaa kuvaa kahtoin ja huomasin,että nonnii siinähä seisoo naarashirvi. Jes, päivä on pelastettu. Tässä vaiheessa tuli eka karkko ja se pysähty 550 metriin. Metsuri oli tullu sahhaamaan johonki Hoikkanevan vierustalle ja muistin,että joskus on jotku parrat sanonu, että ne ei hirviä ylleensä aja pois. No kuitenki huomasin, että osa ojista oli umpijäässä ja niitä pitkin pääsin meleko tai no tosi heleposti haukkua lähenemään. Kello oli vähä yli puol ykstoista ja olin lähenemässä haukkua, johon oli matkaa joku 180 metriä, ku rösähin jään läpi. No kömmin sieltä ylös penkalle ja kuulin, että haukku katkes ja koira kohta tuli 30 metrin päähän kattelee ja painu takas haukkumaan. Mutta se ei kestäny ku muutaman minnuutin ja taas se otti jalat alle. Eli lähemmäs en päässy enää. Jotaki varttia vaille kuitenki koira otti kolmannen kerran elukan kiinni ja rupes haukkumaan lähellä kellosepän peltoja. Matkaa oli noin 750 metriä. Aattelin tässä vaiheessa palata takas autolle ja kuulostella mitenkä se haukku kuuluu kauenmaksi. Ku oli noin 2km matkaa haukkuun, niin se kuulu juuri ja juuri. Olin kyllä sivutuulessa, joten se johtu osaksi siitä. Ku kerkesin täppäiltyä autolle ja otin paikannuksen, että mistä pääsis uuvestaan lähtemään huomasin, että koira oli menny Kokkola-Kajaani tien yli ja oli jo menny Kaketinperän tien yli ja topannut Vuohtojokeen. Eli ei muutaku isompaa silmään ja jokivarteen. Siinä aikani Korkian kohilla joki varressa olin ja mobiili näytti, että koira on menossa poispäin kohti Salon talua. Ei muutaku taas mentiin ja kiertämään Salolle. Kuulin isäukolta, että Jokeri on toiselta puolelta jokia tuonu elukat sinne ja aattelin, että saa nähä lähteekö Jagge niitten perään. No kuitenkin päätin mennä Salon talua kohti.Ku pääsin lähelle Salon taloa niin hyppäsin autosta ja lähin pellon yli kohti koiraa. Sitten taas alkoi haukku kuulumaan ja otin Jagesta päivityksen. No koira kuitenki tuli 12km tunnissa minua kohti 800 metrin päässä. No kohtahan se Jagge ilmestyin tielle ja rupesin kuhtumaan koiraa luokse ja tajusin samalla, että sehän on Jokeri,joka haukku kyllä pirun komiasti. No Jagge naruun ja kello oli sopivasti puol yks.
Ainoa mikä jäi puutumaan, niin oli se haukkufilmi, jota en saanut otettua, vaikka videokamera oli mukana, niin ei päässy kunnolla kertaakaan haukulle. No ens kerralla. Kausi on vielä hyvinkin kesken.
Myöskin nuoremmalla koiralle eli Jagerilla oli tullu edistystä. Perjantaina se oli haukkunut, joku 20 minuuttia Ritomäellä. Lauantaina isäukko oli sen kans lähteny aamulla ja se oli heti lähteny ja menny ensin kilometrin päähän lähelle Vesikorpia, mistä se otti sen kyytille. Sitten se kokeili Puusaaren mutkasta sitä ja se oli jotain vanahaa jäläkiä pitkin menny 2,5-3 kilometriä topaten jokeen.
Eli ens lauantaina täytyy ottaa nuorempi koira ja lähtiä sen kans kokeilemaan, että sais sille vähä haukkua alle, niin vois ehkä ilimottaa sen kokeisiin.
