Jagerin kanssa Lapinkankaassa

Tänään oli Kärsämäessä haukkukokeet ja siitä syystä en päässyt Saviselkiin koiraa käyttämään vaan lähin Lapinkankaan syvänmaalle kahtelemaan löytyskö sieltä mitään mukavaa koiran eteen. Vähä seittemän jälkeen sain luut ylös lämpösen peiton alta ja pistin kahavit tulille. Siinä samalla muutaman leivoipasen levitin ja nakkasin sumpin tuoksuessa eväät reppuun ja lähin koiran hakureissulle. Koirat tykitti tarhassa iloisesti kumpikin haluten mehtään, mutta valitettavasti “eläkeläinen” jäi tarhaan ja nuorempi poju pääs golffin perrään. Sitten matka jatkui kohti Lapinkangasta. Auto parkkiin tutulle “mättäälle” ja siinä hiukan arpoilin, että kehtaako tonne sateen tihkuun lähtiä, mutta aattelin, että eihän se ny aina voi nätti keli olla… Reppu olalle ja koira kontista veks…

Kelloa tsiikailin ja se näytti 8.20 ja koira oli juuri lähteny ekalle lenkille. Pimiäähän se toki oli, mutta siinä kuupoilin männyn juuressa ja oottelin koiraa. Kävin siinä samalla kahtomassa onko taukotupa kasassa. – Kasassa oli. Koira loikki sittemmin luokse ja ranne näytti 8.37 eli eka oli 17 minuutin mittanen. Sittempä siinä sanoin koiralle, että lähetäämpä tuonne ja itekki otin muutaman kymmenen metrin “askeleen.” No koirahan häves taas ja meni sivutuulessa kohti Lapinnevaa. No se lenkki ei ollu ku 6 minuutin mittanen, ku se parin kymmenen metrin päästä kävi ukkoa kahtomassa. No häves samalla ja kohta ite kuulin tuulen alta räsähyksen ja samassa koira haukahti muutaman kerran. Sitten rupes kuulumaan “vähä” ajon ääntä ja luulin, että se nappas jäniksen ylös. No samassa tuli aukon toiseen reunaan 100 metrin päähän iso hirvi ja toinen sonni tuli vähä minusta katottuna sivulta 50 metrin päästä ja haisto minut ja jatko koira perässä matkaa meleko kiirreellä. Koira hieman ehkä ajo tässä vaiheessa sitä sonnia… No ne sitten hipsivät 2,4 kilometrin päähän ja toppasivat tai no koira ainakin toppasi sinne tien reunaan. Olisiko JO puhti loppunu??

Jageri sitten jäi sinne pörräämään ja ite lähin samalla autolla ajelemaan “pientä” lenkkiä. No ku pääsin muutamaa kilometriä vaille koiraa, niin se lähtiki palaamaan takas lähtö kuopille ja itellä oliki sitten jo kiire takas. Eihän sitä tietenkään kerenny takas lähtömetreille ku koira näytti ehtivän minua. Ajelin sitten takas Lapinkankaaseen ja lähin koiran kanssa kahtelemaan sitä toista elukkaa… Koira näytti vähä “pelokkaalta,” ku ei isäntä ollukkaan paikalla ja täten lönni takana tulemaan jonkin matkaa ennen ku sain koiran taas lähtemään. Sitten se lähti vähä ennen nevaa lenkille ja kävi 350 metrin lenkin ja palas varttitunnin jälkeen takas. Tarvoin koiran kanssa sinne missä se oli käyny ja samassa kuulu pari kolahusta metästä. Koira meni sinne ja taas kuulu kalahdus, joten nappasin jo kameran käteen, jotta sais kuvailtua, jos sieltä jotain tulee… No koirahan sieltä tuli menemään ja olin jo lähössä ääniä kohti, kun rupes aukon takaa näkymään ajomies. Oli näköjään lähetty mies ajolla pyyntiin. Sitten nappasin koiran taluttimeen ja lähin poisa.

Tässä muutama valotus koirasta…

 

Valokuvasunnuntai…

Aattelin siinä lauantai-iltana, että eipä oo tullu kuvattua pitkään aikaan oikeastaan mitään… Siinä sitten meinasin, että voishan sitä lähtiä sunnuntai aamuna Jagen kanssa mehtään ja samalla vähä kuvailla alkutalven “effektejä.” No eihän se auttanut muu,kuin nousta aamulla seittemän aikaan ja rakennella reppu valmiiksi aamun tapahtumiin.

Koiraa hakiessa oli kumpanenkin jo herännyt ja ku autosta nousin, niin oli jo iloiset haukut kiivaimmillaan. Vanhempi tarhasta mukaan ja ajelemaan… Ensinnä ajelin Jylhänjärvikankaalle yhteen aukkoon ja laskin koiran irti. Koira katosi heti, mutta lähti kaartamaan takasin tielle ja sitä pitkin ravaamaan. Ei muuta ku takas ite autolle ja koira kyytiin. Vielä yritin Kuoppanevalle koiraa, mutta ei tuntunut koiraa kiinnostavan vaan otin Jagen konttiin ja ajelin yllätys,yllätys Savinevalle kaatopaikkatien varteen. Täältä sitten koira lähti heti hakemaan ja itekki otin myös jo muutaman askeleen kameran kanssa ja rupesin “testailemaan” miltä se kuvaaminen tuntuu…Jagge sitten teki sellasen 2 kilometrin hakulenkin ja nappasin sen sitten kiinni ja vaihettiin vielä paikkaa Ritomäen päälle, jossa se pyöri noin kolme varttia…

Tässä muutama otos, jossa säätöinä käytin iso 800,aukko F  8.0 ja valotus oli 1/125.

1.kuva.Oikealla oleva luminen männyntaimi, jossa taustana puiden ja lumen “keskiväli.”

2.kuva. Jagge jolokuttelemassa lumista tietä pitkin. Kuvaa hieman “kropattu” koiran esille tuomisen vuoksi.

3.kuva. Lumi ei aivan yltänyt joka paikaan vaan löysin tälläisen “törmän,” josta värejä korostamalla sain paremmin maaston esiin.

Toisen lepo, toisen mahdollisuus…

Elikkä oli elukkalääkäri meinannu, että antaa Jagerin levätä pari viikkoa ja sitten vasta kokeilla mehtään. Eli eipä siinä ku antaa koiran nyt sitten levätä tarhassa…

Tänä viikonloppuna piti olla sabaturnaus Kärsämäellä, mutta siirsivät sitä parilla viikolla, koska oli porukoita sen verran vähä tulossa sinne. No eihän siinä auttanut muu, ku kävästä hakemassa kaupasta juustokabanossi paketti ja suunnata aamulla Jagen kanssa mehtään…

No siinä sitten vähä perjantai-ilta venähti ennen ku pääsin nukkumaan, joten aivan aamuvarhain ei jaksannu lähtiä mehtään. No kuitenkin ku pääsin punkasta ylös ja sain kahavit pulloon, niin olin jo koiran kanssa kävelemässä Karhusaareen päin. Eihän sitä toki olis Jagen kanssa tarvinnu kävellä, ku lähti heti autolta ravaamaan eteenpäin, mutta ku elohopea oli kymmenen asteen hujakoilla pakkasta, niin piti “lämmikkeeksi” tällä kertaa täppäillä ja vähä sihdata kameran kanssa upeaa pakkasaamua.

No koira oli sitten jo Karhusaaressa ja näytti jo vähä siltä, että saattais olla elukan perässä. Sitten koira kierti Hoikkanevan puolessa ja näytti jo menevän kohti Ritomäkeä ja Kajaanitietä, joten päätin kiireesti läksiä autolle, että pääsisin koiran eteen ennen,ku se olisi jo tiellä. No tätä ei olis kannattanu tehä, sillä ku olin enää 50 metrin päässä autolta, niin huomasin koiran kääntyvän samalle uralle, missä ite äsken olin 300 metrin päässä. Samalla emä ja vasa hyppäsi uralle 300 metrin päähän ja ite hätäisesti nykäisin kameran käteen ja kerkesin juuri ja juuri tämän kuvan otettua…

No koira sitten ravasi perään ja meni menojaan kiertäen Kellosepän pellot, välillä palaten takasin uran yli kauempana ja taas menevän Mustosenleholla, kunnes alkoi laskeutuvan likemmä Kajaanitietä. Ite hyppäsin autoon ja ajelin Silonevan pellolle oottelemaan haukkua, mitä ei sitten koskaan tullukkaan vaan lähtivät takasin Kellosepän suolle ja sieltä laskeutuivat Kajaanitielle, jossa koira oli vaihtanut emän ja vasan yksinäiseen elukkaan. Eli koira jäleltä kiinni ja kotia kohti…

Päivän saldona oli nätti keli joka on yhä ja pari näpästyä kuvaa Pyhäinpäivältä “Halloweenilta.” Toki huomenna olis vielä toinenkin vapaapäivä, joten voi olla, että lähettäs kahtelemaan hirviä, jos ei kehkeydy muuta. Vielä viimesenä kuva samalta urilta tältä päivää… Tämä päivä on kyllä aika otollinen kuvaamiseen, koska on valoa ja samalla hieman utua, joten saa oikeilla asetuksilla pehmeitä kuvia…

Viime viikon tarinaa…

No ensinnäkin viimeset lihat jaettiin tai no oli jaettu perjantaina, ku ite olin töissä eli siihen loppu tämän syksyn hirven pyynti osaltani Kärsämäellä. Toki vielä on mahdollista päästä Temmekselle hirven tappoon. Saas vaan nähä saako aikaiseksi ja millonka kerkeää sinne lähtiä.

Sitten oli sellanen mielenkiintonen juttu ollu viime viikolla tossa Riistamiehien alueella, että olivat haukuttaneet karhua. Keskiviikkona oli paikallinen koira saanu työskennellä 4 tuntia karhun kanssa ja torstai-perjantai välillä oli isäukon Jokeri työskennelly peräti pitkästi yli 10 tuntia (olikohan peräti 15 tuntia) karhun kanssa. Perjantaina sitten olivat vielä sen keskiviikkosen koiran kanssa jonku verran pokuttanu sitä samaista karhua, mutta se oli sitten vaihtunnu hirviin. Itekki soittelin aamusella tutkaan ja taustalta kuulu selvästi kunnon murinaa…

Kuitenkin, kun lauantai napsahti kalenteriin, niin lähin Ritomäelle kellosepän puolelle kahtelemaan Jagerin kanssa hirviä. Oltiin aamuhämärässä jo liikkeellä ja penkkatietä pitkin kohti karhusaarta. Ku hyppäsin tieltä mehtään, niin koira oli jo 150 metrin päässä tekemässä lenkkiä. Kerkesin hörpätä kahvit naamariin ja koira tuli käymään luonani. Eka lenkki oli 10 minuuttia. Sitten kävelin vähä matkaa karhusaaren ja mustalehon väliä, jossa koira lähti käymään 250-300 metrin lenkin. Se varmaan kesti sellaset 12 minuuttia. Sitten koira otti hirven taikka jälen eteen ja ravas Kajaanitielle 1,4 km päähän ja jäi sahaamaan sinne. No ite perään ja kuhtumaan koira pois, koska oli aivan tien tuntumassa. Sitten vaihettiin paikkaa Veneheittoon ja aikani siinä koiran kanssa tuusattiin ennen ku lähti käymään vartin lenkin 280 metrin päässä ja palas takasin. Sitten otin itekki muutaman askeleen vähä eri suuntaan sivullepäin ja koira lähti ja rupes sivutuulessa 150 metrin päässä haukkumaan hirviä. Olin siinä sitten aika lähellä joten päätin 25 minuutin seisontahaukun jälkeen hieman siirtyä kauemmas, mutta tätä ei ois kannattanu tehä sillä haukku katkesi ja koira tuli ottamaan yhteyttä, mutta lähti saman tien takasin hirvelle, joka oli lähtenyt jo liikkeelle. Koira seurasi 600 metrin päähän, mutta pyörähtikin vieressä olevaan lieteojaan ja jäi siihen. No siellä se jonku aikaa oli, joten kuhtuin koiraa ja lähin hakemaan auton. Tällä välin koira palasi ja sain sen kyytiin… Voi vain kuvitella, että missäköhän se oli pyöriny ku haisi ku ketun pesä, joten sai ajella ikkunat auki kotia kohti (PRKeleen koira)… Kotona sitten vähä “rankaisin” koiraa ku pesin sen kylmällä veellä, että se ottais vähä opiksi. No saattohan se ottaakkin sillä sunnuntaina oli isäukko käyttäny tossa kotitalon takana sitä ja maanviljelijät olivat ajaneet paskaa pellolle ja tällä kertaa koira ei ollu käyny siinä piehnaamassa eli toivottavasti otti kerrasta opiksi. No huomenna aattelin lähtiä kokeilemaan koiran kanssa mehtään, jos vaan kelit sen suo…

No muutaman uuven kuvan lauantailta sain sentään napattua, vaikka oli aika harmaa päivä…

Hupeneeko?!

Lauantai meni pyynnin kannalta aika hiljaisissa merkeissä siinä mielin, että hirviä ei saatu kipattua kumoon. Sinänsä ei haittaa, koska aikaahan on toki vielä reilusti jälellä kuhan vaan tulisi uusia asukkaita alueille. Jagerin kanssa oli aika onnistunut ja mukava päivä käppäillä. Koira lähti heti autolta tekemään pari sellaset 5 minuutin lenkit ja sitten,kun itsekkin jalkauduin metsään, niin koira otti ja lähti. Kierti Jylhänjärven ja toppasi tielle. Siellä se jonki aikaa pyöri ja lähin hakemaan koiraa pois sieltä autolla. Koira oli tässä vaiheessa 55 minuuttia luolta pois. Sitten tartattiin Lammasahoon, jossa se kävi muutaman sadan metrin päässä lenkkejä ennenkun törmäsi serkkupojan koiran hirviin, jota mykytti muutaman minuutin paikallaan. Heti ku kuulin toisen koiran haukulla, niin oma koira lopetti haukun,sillä koiralle ei oikein maita toisen koiran haukussa työskennellä… No sitten otin koiran taluttimeen ja menin alueelta pois. Koira vielä kävi joitakin lenkkejä ja autolle päästyttyään vaihdettiin paikkaa. Ajelimme Savinevan laidalle ja käytiin pikku lenkki kiertämässä siellä. Täälläkin koira kävi vielä joitain lenkkejä hakemassa niinkun pitääkin, mutta väsähti ja palasimme autolle. Muutaman otoksen kerkesin metsässä koirasta ottaa ja tässä mielestäni se parhain niistä.

Sunnuntaina tarttasin Jagen kanssa tuuleen ja sateeseen. Tarkoitus oli lähteä Kuusistosta Nevan itälaitaa penkomaan, mutta toisinhan siinä kävi, sillä koira karkasikin myötätuuleen ja itse lähin autolla koiraa hakemaan, kun näytti menevän Lammasahoa kohti. Koira kiinni ja samaan paikkaan, mutta koira kiepsahtikin takasin tielle. No taas koira kiinni ja lähin ajelemaan Rajaperälle, jossa koira laukkaili peltoja pitkin aika moista vauhtia ja ilman järkeä. Sitten toiselle puolelle seuran aluetta eli Savinevalle. Täällä koira lähti jälittelemään jälkeä, mutta toisen seuran alueelle, mutta aikansa nuohottua palasikin jo Savinevan puolelle, josta nappasin koiran märkänä autoon. Sitten loppu päivä meni “passatessa” serkun koiraa, josta passimies sai tojautettua naaras mullikan.  Kuitenkin sain muutaman kuvan valotettua vaikka ilma oli aika karsea kuvaamista aatellessa…

Että tälläsiä otoksia tällä kertaa. Nyt täytyy ruveta oluen lappoamiseen ja varmaa huomenna olis pullotus hommat vastassa.

Poikien tämän syksyn eka ääntelyt…

Torstaina lähin melkein heti duunin jälkeen Jagerin kanssa mehtään. Nähtiin tiistai iltana yksinäinen elukka ku se meni isoahon tien yli, joten sinne vein koiran. Koira tuttuun tapaan alkuun kävi pieniä lenkkejä, mutta sitten lenkin piteni ja viimenen lenkki oli 25 minuuttia, joka oli itelleni aika yllätys. No kuitenkaan hirviä ei siitä saatu haukkuun, niin aatelin vielä käydä kuuntelemassa jossain hirviä. Sitten ajelin kanastenaholle ja sielläpä oli yksinäinen sonni metässä öhkimässä. Heti ku koira sen kuuli, niin pinkoin ääntä kohti ja alotti tykittämään sitä. Siinä puoliska tunnin öhkin hirven kanssa ja koira oli meidän välissä haukkumassa sitä. Pari kertaa koira otti minuun yhteyttä kun olin tuulen päällä ja haukuttava oli noin sadan metrin päässä minusta. Toki pimeys saattoi vaikuttaa koiraankin vielä.

Sitten perjantaina kävin velipoijan kanssa kanalintuja kahtelemassa ja ite näin pari siiven suhinaa ja siinäpä ne linnut sitten olivatkin… Eli ei tarvinnu edes piippuja sotkia.

Tänään nakkasin Jagen konttiin ja aattelin, että nyt haukutaan sitten hirviä. Päästin Lammasahosta koiran irti ja ite menin autoon juomaan aamu kahvet. Koira törmäsi sitten Ristisenojaan ja vähä aikaa ehti ylityspaikkaa. Sen jälkeen se veti Ristisenmäentien ja ojan väliin haukkumaan hirviä. Ite körryyttelin Golffin sinne parkkiin ja lähin täppäilemään haukulle. No siellähän oli pari piikkinen sonni haukussa, joka ajeli koiraa. Muutamat kohtalaiset kuvat siitä sain ennen ku se siirty muutaman sadan metrin päähän uusintahaukkuun. Menin autolle,tekasin tulet ja vetäsin kyrsät naamaan. Ja haukulle. Tällä kertaa otin videokameran taskuun, että sais jonkin näköstä haukkua kuvattua. No eihän sitä hääviä saanu ku se taas lähti pajukosta ja meni Ristisenojan yli. Sieltä kuhtuin koiran pois ja lähin kotia kohti.

Tässäpä muutama kuva tämän päivän hirvestä+koirasta.

Täytyy vielä ne videopätkät kahtoa läpi ja lisätä tänne, jos niissä on jotain mitä kahtua.

Kohta se alkaa…

Elikkä kohta se piiiitkä talvi-kesä akseli on loppu ja alkaa metsästyskausi. Eli huomenna päästään jo toivottavasti riistan makuun kun alkaa Kyyhkysenpyynti. Itse toki olen odotan jo alku kesästä, että pääsisi metsälle ja nauttimaan riistasta metsästäjän kannalta ja toki saisi päästää koirat metsään hirviä haukkumaan, johon toki vielä pitää odotella vähä toista viikkoa melkeimpä kaksi.

Olen nyt muutamana iltana käynyt iltahämärissä ajelemassa ja katsomassa vähä tienoita, että mistä löytyisi hyvät kyyhkypassit. Valitettavaa on vain, että ruiskylväyksiä ei tahdo olla oikeen kenelläkään ja lintuja ei ole todellakaan näkynyt missään. Täytyy vain mennä tuttuun ja turvalliseen paikkaan, jossa ainakin edellisinä vuosina on ollut kyyhkysiä. Toki vaikka ei ole niitä lintuja näkynytkään, niin aina sitä jotakin riistaa on sattunut näkimeen ja saanu muutamia kohtalaisia kuviakin otettua ja ensimmäiset kunnon sumukuvatkin sain perjantai-illalla otettua, kun laski komean sumun auringon laskiessa. Joten toivottelen kaikille antoisia kyyhkyalotuksia. : )

Pihvit tuli paistettua…

Doo dii tuli sit pihvit tekastua ja paisteltua… Kaks pellillistä sain isoja,paksuja ja mehukkaita pihvejä tehtyä. Kaasulla lämmitettiin hiilet valkosiksi tai ainaki kuumiksi ja siellä paistelin ritilän päällä nätit “rusketusraidat.” Velipoika teki lammasvartaita munakoison kera ja maha tuli täyteen. Saatiin me melkein sit se lageri pönikkä tyhjennettyä ennen ku simahdin kotisohvalle ja nukuin melkein koko yön rauhassa paitsi, että kärpänen härnäs jossain vaiheessa… Illasta vähä sit yritin kissoja ja koiria kuvailla vaan eipä siihenkään saanu väsyneenä oikeen mitään logikkaa… Tässä kuitenkin nuoresta akasta kuva…

Kuvaa säädetty Paint Shop Pro x2:sella, Suodin vaihtona käytin Muted Rediä ja sunsettiä…

Pimeetä ja valotusta…

Eli on ollu useamman päivän jo pilvistä ja pimeetä… Tänään kuitenkin lähin kuun toivossa ajelemaan kameran kanssa mehtäautoteitä… Ajattelin että kun on nätti pakkanen,niin kait se kuukin tulisi pilveltä esille… Noo aika epätoivosta. Kävimpä sitten testailemassa,että jokos olis lumikengät poikaa ja olihan niillä hyvä kävellä hangen päällä. Upposi vain noin 5 senttiä ja hyvin pääsi liikkeelle… Toki umpimetässä en käyny. Hirvistä ei ollut mitään havaintoa,että olisi tiellä liikkuneet, mutta ajelin aurattuja teitä pitkin pääsääntösesti…

No,mutta muutama kuva sieltä sain napastua ja sai testailtua valotusta nyt oikeeeeiiin rauhassa ku ei koirakaan ollut mukana… Kuvat löytyvät tutusta http://harrikangas.pic.fi/kuvat

- Harri

Peltopoppoo

Do dii… Lähdin tossa huvikseni ajelemaan ja etsiskelemään joskos löytyisi jotakin jänskää kuvattavaa tänne ploggiin… No eihän sitä tarvinnu montaa kilometriä auton mittariin ottaa ku oli pellolle tulossa elukat syömään… Kävin vähän matkan päässä heittämässä uupparin ja ajoin rummulle tien viereen auton parkkiin. Emä tolijotteli koko ajan minuun päin ja aluksi varovasti napsin autosta kuvia.

Täytyhän sitä kömpiä vänkärin ovesta ulos ja ottaa jalusta mukaan…. Siinä vaiheessa huomasin,että olin jättänyt eilen pöydälle kiinnikkeen ja näin ollen jätinkin jalustan sitten autoon. Lähdin hiipimään ojan penkalta matalana kohti elukoita tarkoituksena ottaa vähän parempia kuvia… Pääsin sentään seuraavalle ojalle asti,johon jäinkin kyttäilemään ja annoin kameran laukoa kuvia… Emä katsoi silmä tarkkana touhujani ja päätin antaa rauhan elukoille ja pysyin vain paikoillani…