Sehän se tuli tehtyä viikonloppuna. Aika raskas reissu, mutta kelit oli sen verran hyvät ja matkaseura myös, jotenka voisin sanua, että reissu meni mahtavasti ;D
Eli perjantaina päästiin lähtemään siinä vartin yli viisi iltapäivällä matkaan. Auto 98 täyteen ja suunnaksi Hossa. Reitti kulki Puolangan kautta kaikkien mahollisten pikkukylin läpi Hossaan. Matkalla maisema vaihtui ja poroja väisteltiin(+vähä muutakin ).
Toki poroja alkoi vasta tulemaan tielle Perangan tiellä. No mutta puoli kymmenen jälkeen kurvasimme volkkarin Erä-Hossan matkailualueelle ja otimme tälttipaikan, sekä yhdet oluet kurkkuja kostuttamaan…
Seuraavaksi nappasimme teltan pystyyn sekä vähä palasta naamariin ja lähdimme auringonlaskua kuvaamaan. No tämän jälkeen keitimme sumpit ja vetäsimme parit leivät naamariin ja rupesimme yöpuulle.
Lauantai aamuna pakkasimme vw:n ja otimme suunnaksi Kuusamon ja ajelimme sinne. Keli oli aurinkoinen ja saimme Hossantietä ajella rauhassa menemään. Muutamia “hulluja” fillaristejä oli liikenteessa ja porojakin rupesi tulemaan vähä joka mutkassa vastaan. Kuusamossa käytiin vähä ruokatarvikkeita täydentämässä ja 98 heittämässä tankkiin. Sieltä ajelimme sitten “suoraan” Ranualle ja kävästiin elukoita kahtomassa… Sittempä sieltä rullattiin Rovaniemen kautta Aava-Saksaan ja vuokrasimme pienen saunallisen mökin sieltä. Övertorneån puolella käväsimme kahtomassa pienen reissun ja siellä ajelimme takaisin Aava-Saksan vaaran huipulle ja kävimme näköalapaikat läpi ja räpsimme kortit täyteen kuvatuksia. Sittempä saunan lämpöön ja muutaman tumman alen jälkeen rupesi silmät luppasemmaan siihen malliin, että rupesimme lappalaisten karaoken “säestämänä” nukkummaan…
Sunnuntaina lakaisimme mökin lattian ja lähdimme kotikontuja kohti ajelemmaan. Kukkolankoskella pysähdyttiin kahviossa lettukahveilla ja vähä käytiin kosken suvantopaikoilla kuvailemassa ja löytyipä sieltä sen verran hieno saunamökki, että oli ihan pakko päästä kivien päältä sitä kuvailemaan ja sen verran tohkeissanihan olin, että en vettä pelänny, vaan housun lahkeet märkänä annoin vaan sulkimen räpsähtää. Tulomatkalla vielä kävästiin verkkokaupasta hakemassa vähä uutta korttia kameraan, jotenka nyt mahtuu, muutama sata kuvaa enemmän kuvata kerralla.
Eli ylälinkistä löytyy uudet kuvat laavuyöltä. Hivenen yritin värkätä tässä vapaa-aikanani nuita kuvia ja parantaa niitä. Vieläkään en ole väriavaruuteen tyytyväinen kuvieni osalta. Koneella ne näyttää hyvältä, mutta kun ne siirtää nettiin, niin jollakin ihmeopilla väriavaruus on muuttunut ja kontrasti on päin helkkaria… No täytynee vieläkin opiskella ja yrittää fiksailla väriavaruudet oikeiksi…
Ja kaikkihan lähti siitä, kun olin jo monta viikkoa puhunut emännällä, että lähetään tässä joku vapaapäivä laavulle yöksi. Nyt viikonloppunahan se sitten päätettiin, että keskiviikkona otetaan ja lähetään rentoutumaan ja viettämään ns.laatuaikaa Lauttanevan laavulle. Säätietoja tuli aika tiuhaan katottua ja sattuipa se mukava saderintama juurikin pyyhkäisemään keskiviikkona tämän alueen yli. No ei kait se auttanu ku vetää sajekampetta niskaan isonahon tien varressa. Ei se onneks enää pahemmin sajellu. Enempi se rankkasaje oli jo muuttunut tihkumiseksi. No eipä siinä muuta, ku reput heitettiin selkään ja emäntä otti tien varresta tervaskannon syliin. Ite nappasin halkolaatikon käteen ja lähettiin tarpomaan kohti laavua. Muutama “boltin” askel ja olimme jo tuossa tuokiossa laavulla hakkaamassa tulia. Ei muutaku ruvettiin asettumaan ja nakattiin pressu katolle varmuuden vuoksi, että eipä ainakaan kastuttaisi, jos sattuisi ripsiminen muuttumaan sateeksi. No kelihän tuo ei ollut kovinkaan kaksinen, sillä aurinko tuli vasta pilvien takaa kymmenen korvilla ulos, jotenka kuvaaminen sai vasta silloin oikiat puitteet alle. Sääskiä kentällä oli ns. aika pirusti, mutta kylläpä nekin ottivat siivet allensa, ku notski rupesi kunnolla savuamaan. Muutamia kuvia suosta tuli napsittua ja makkarat paisteltua ruvettiinkin jo sitten kaivautumaan makuupusseihin viisareiden vedellessä jo puolen yön korvia. Hyvinhän se yö lopulta meni ja kaheksalta ruvettiin väsäilemään tulta nuotioon ja äkkiähän siinä makkaratkin saatiin paisteltua ja kirottua, että ku se kahavipannu jäi autolle! No mutta reissun parhaat otokset vasta sitten rupesi tapahtumaan, sillä siinä laavun suulla istuttiin ja yhtä äkkiä emäntä kuiskaa mulle, että katoppa mikä tuossa eessä 50 metrin päässä on. No piru! Siinähän seisoskelee ja katselee kaurispukki meitä. Itekki ihmettelin siinä, että ei perskele… Niihän tuo on! Ei muutaku sievästi otin kameran repun päältä ja rupesin tulittamaan kohdetta. Siinä se vaan toljotteli ja eipä tuo ollu moksiskaan meistä. Sitten se lähti nevan reunaa pitkin haahuilemaan, jotenka annoin järkkärin emännällä ja rupesin hd-kamaa kuvaamaan videolla. Ja edelleen eipä sillä kiire ollu. No sitten se jolokutteli menemään jo mehtää kohtin, jotenka sanoin, että otappa sää tämä videokamera ja meikä lähtee järkkärillä hiipimään ton elukan perään. Sievästi siinä talsin elikon sivussa ja kuvailin vaan menemään. Olipa makiaa. Kerrankin onnistu kuvat ja jopa elukkakin tieten huomasi, että eipä tuosta ukosta harmia oo, jotenka poseraampa vaan tässä. No mutta, joskus pitää olla sitäkin hyvää tuuria mukana. No sitten pakattiin kamat kasaan ja tarvottiin autolle, jolla huristeltiin kotipaikalle kahaville ja sieltä lähettiin vielä Jatea ja Jaggeria käyttämään Lapinkankaassa kävelyllä ja uittamassa. Jotenka päivä meni aikalailla ulkoillessa.
Nyt tuli tässä eilen etsiskeltyä hyvää tapaa tuoda kuvat esiin täällä blogissa ja samalla tuli hommailtua kuva-albumikin. Nyt sitten muutamia kuvia olen lightroomilla säätänyt ja rohkenin ne peräti lähettää myöskin kaikkien silmille. Jotenka jatkossa nuo kuvat linkitän tuolta albumista tänne blogiin…
No ei tuo nyt enää niin rempallaan oo… Elikkäs muutto alkaa olla todella hyvällä mallilla ja tulia uunissa sekä takassa jo hyvästi pidetty. Vielä muutamia laatikoita on purkamatta, koska alkoi tuo säilytystila käymään vähiin. No se on sitten varmaan Ikean reissu eessä päin. Muutamia kuvausrojektejakin olen yritelly saaja vietyä eteenpäin tässä muuton ja MM-kisojen aikaan, mutta todella vähän oon kylläkin kerinny kuvia ottelemmaan/päivittelemään blogia. No kuitenkin tuossa eilen iltapäivällä ku makoilin tuossa terassilla kameran kanssa, niin johan sitä tuota tummempaa suodintakin tuli testailtua ja kuvattua vähän tuota ruohokasvustua. Ihan kohtalaista jälkeä sieltäkin löytyi.
Siinä aamu sumppeja lipittämässä emäntä luki ajatukseni ja tuumas, että lähettäänkö käyttämmään koiria lenkillä. No tottahan toki. Tekasin nopsaan munakaspannun ja se ku oli vedetty naamariin, niin lähettiin hakemaan koirat kotua. Kamerakamat matkassa kurvasimme jo Myllyläntietä Noposenmäen ohi ja parkkeerasimme vw:n. Päätin tässä vaiheessa kerrankin ottaa kameran mukaan, että saisi vähä poikia kuvattua. No se olikin ihan hyvä ratkasu vaikkakin tarkennuksen kanssa oli tällä kertaa hivenen onkkelmia. Tahto olla hivenen epätarkkoja kuvia, mutta kylläpä ne oikealla softalla sai kursittua kasaan… Pöllejä oli onneksi haettu Porkannevan puolelta, jotenka sinne meni urat joita pitkin pääs tieltä vähä syrjempään. Ja sielläpä se oli sitten varsinainen hirvien aterimet ollu, ku olivat kaatuneita haavan latvuksia käyneet jyrsimässä. Siitähän ne sitten koiratkin pillastu ja nuorempi jopa sai talutusliinan lenkinkin nykästyä auki, mutta onneksi se oli niin likellä allekirjoittanutta, että sain pojan “hännästä” kiinni.
Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.
Tosiaan oli sen verran pojilla menohalua, että nuorempi päätti avata vähän alkusoittoa ja anto pikkasen ääntäkin…. Hehe, kyllähän siinä jäi sellanen polte itellekki, että jospas minä tuon lukin aukaisisin…
No niin pitääpä pitkästä aikaa ottaa ihtiä niskasta kiinni ja päivitellä blogia näin lauantai aamupäivästä. Tuli näin hyvissä ajoin hommattua ens jahtikaudelle uusi luuri, jotenka nyt on sitten aikaa opetella käyttämään sitä vähä enemmältikki. Trackerin huntteri näyttää vierivän tuolla kosketusnäytöllä todella hyvästi ja kuhan saan vielä hommattua tiiliä tuonne lisää, niin voisi vaikka tehä sellasen pikku pätkän tuosta käytöstä jahka opin eka tuota käyttämään… Puhelimesta löytyy muutenki aika hyviä sovelluksia ja kamerakin on kohtalaisen hyvä ainakin näin lähikuvissa. Toki valohan se paljolti ratkaisee miten hyviä kuvia tuolla saa otettua ja myöskin videokuvassa valoa täytyy olla, että laatu vastaa sitten tuota HD-tasoa. Yhen videopätkän kuvasin viikko sitten, kun olin emännän kanssa ajelemassa Kärsämäkiä kohti, niin huomattiin mehtäautotiellä 3 hirviä. Emä+2 vasaa…. Niin pitihän sitä meikäläisen kävästä kuvailemassa niitä ja hiipparoida lähemmäs. Onneks ne ei oo hirviän arkoja tällä hetkellä, niin pääsi rauhassa lähemmäksi. No tässä kuitenkin tuo klippi siltä perjantai illalta…
Myöskin tuli 1,5 viikkoa sitten Jatellekki vuosi täyteen ja hyvinhän tuo on poika pärjäilly. Kuvaa nyt ei tällä kertaa meitin arkistoista löytyny, mutta täytyy tässä kevään mittaan aktivoitua tuollakin saralla enemmän. Toki käytiin me viikko sitten komealla pakkaskelillä vähä kuvailemassa ilta-auringossa ja ihan kohtalaisia kuviahan tuolta tuli. Vähä uutta tekniikkaa tuli myös opeteltua ja tässäpä näitä tuloksia…
Siinäpä muutamia kuvatuksia… Hivenen nuista alimmista kuvista ei tullu sellasia niinku oisin halunnu, ku tämä wordpressi jotenki sotkee tuota alkuperäistä värimaailmaa, mutta täytynee siihen vähä enempi perehtyä sitten joskus.
Piti aivan uutta viikkoa juhlistaa ja käydä pitkästä aikaa kuvailemassa. Kohteeksi tällä kertaa eräyty Nurmesjärven lintutorni. Täältä kylältä matkaa about 23-24 km. Sattui vielä makiasti, ku kurvailin lintutornin läheisyyteen, niin oli työkaveri lähtenny myös bongaamaan lintuja. Toki hieman järeimmillä kamoilla. Nimittäin aivan mahtavalla kaukoputkella ja tukevalla Manfrotton tripodilla. No ei siinä ihmeempiä vaan aposteltiin torniin, jossa tuuli aivan mahottomasti. Ite siinä sitten nappasin kameran kätöseeni ja huomasinpa heti, että no olishan sen voinu vaikka kämpille jättää, sillä linnut oli sen vertta kaukana, että ei se vaan 300 millinen riittä, ei sitten millään. Vähä aikaa siinä yritin muina miehinä kuvailla ja tsiikailla, joskos sais lentokuvia otettua, mutta eipä sekään onnistunu, tieten taidot oli hivenen talven jäliltä rosteessa. Testailin kuitenkin siinä sitten kaverin kaukoputkia ja olihan se makia vekotin. Näki aivan samperin tarkasti 100 metrin päässä olevat joutsenet ja olis vielä saanu suurennettuakin kuvaa vaikka miten paljo. Teeri laskeutui 200 metrin päähän ja siitäki saatiin vielä todella hyvää kuvaa katottua. Mieleen juolahti, että ku tuon putken sais liitettyä läppäriin, niin olispahan vekotin, oli näet aivan HD-tason kuvaa. No siinä n. puoliska tunnin paremmalle puolelle olin ja lähin sitten pois. Vielä kuvasin matkalla metsävikloa, ku se pyrähti auton eteen… (Tai siis luulen, että se on metsäviklo)
Muuttolintuja näin tänään aamupäivästä, ku käytiin Jaten kanssa metässä. Tuloksena 2 töyhtöhyppää ja yksi kurki. No pitihän niitä töyhtäreitä käydä ehtimässä, ku olivat juurusojan varressa tuossa 1,5 km päässä. Ku ei kerran säbäpelejä saatu, niin ku olin Jagen lenkittänyt taas sen samaisen lenkin, niin lähin fillaroimaan reppuselässä ehtien lintuja. Noo mitenpä kävi? No eihän niitä löytyny. Muutama varis olisi ollu kuvaushollilla, mutta täällä niitä on läpi vuojen, joten eipä pahemmin kehtaa niitä ottaa linssiin. No olimpa sitten Puusaaren sillalla ja aattelin, että vois käydä kahtomassa Pappilankoskessa oliskos sinne tullu mitään muuttareita. No voitte varmaan arvella, että oliko niitä. Ehän sielläkään sitten mittää ollu, joten otin jäistä kuvia ja aattelin, että vois kämpille polkasta ja ottaa lämpimän stoutin. No, ku olin sen “ykköskuvan” napannu, niin vispasin takas kämpille paita märkänä ja lämmitin sen stoutin. Ei pahaa, mutta hivenen liian aromiton makuuni. No ompahan nyt sekin testattu ja varmaan arvaatkin, että kylmänä olut “match bitter eiku better.” Seuraavaksi vois lähtiä kotopuoleen saunomaan ja leikkimään Jaten kanssa.
Tässäpä olisi nyt se “ykköskuva,” joka oli ainoa “onnistunut” otos n.9km lenkin jäliltä…
).
No mutta puoli kymmenen jälkeen kurvasimme volkkarin Erä-Hossan matkailualueelle ja otimme tälttipaikan, sekä yhdet oluet kurkkuja kostuttamaan… 
